Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, kun aiemmin itsenäisinä korkeakouluina toimineet Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät samaksi yliopistoksi. Aalto-yliopisto on kasainvälinen tekniikan, kauppatieteiden ja taiteen aloilla toimiva yliopisto, joka sijaitsee suurimmaksi osaksi Espoon ja Helsingin alueilla. Aalto-yliopistolle on annettu kansallinen erityistehtävä Suomen menestymisen tukemisessa.

Aalto-yliopiston pääkampus sijaitsee Espoon Otaniemessä ja muut kampukset Helsingissä Arabianrannassa ja Töölössä sekä Mikkelissä. Yliopistossa on noin 12 000 opiskelijaa ja noin 4 200 henkilöstön jäsentä, joista noin 390 toimii professoreina. Yliopiston rehtorina toimii vuonna 2018 Ilkka Niemelä. Aalto-yliopisto on tyypiltään säätiöpohjainen tutkimusyliopisto, jonka varojen peruspääoma on 700 miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston korkeakoulut

Aalto-yliopisto koostuu kuudesta korkeakoulusta, jotka ovat insinööritieteiden korkeakoulu, kauppakorkeakoulu, kemian tekniikan korkeakoulu, perustieteiden korkeakoulu, sähkötekniikan korkeakoulu sekä taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Kun alun perin itsenäisesti toiminut Teknillinen korkeakoulu jaettiin osiin vuonna 2011 Aalto-yliopiston perustamisen jälkeen, syntyivät insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut. Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos taas yhdistyivät vuoden 2012 alusta muodostaen nykyisen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun.

Historia

Vuonna 2005 silloisen Taideteollisen korkeakoulun rehtorina toiminut Yrjö Sotamaa ehdotti lukuvuoden avajaisissa, että Suomeen luotaisiin muotoilun ja innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämisen yhdistävä kolmen kampuksen innovaatioyliopisto, jonka muodostaisivat Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Ajatus nähtiin hedelmälliseksi, mutta yhdistymisen sijaan korkeakoulut lähtivät aluksi vain tiivistämään keskinäistä yhteistyötään.

Opetusministeriön suunnitteluryhmä jätti opetusministeri Antti Kalliomäelle esityksen uuden maailmanluokan tutkimusyliopiston muodostamisesta helmikuussa 2007. Aalto-yliopiston, jonka ensisijainen toimintatarkoitus oli tutkimus- ja opetustehtävän suorittaminen, toteuttamisesta sovittiin saman vuoden hallitusohjelmassa Matti Vanhasen toisen hallituksen kaudella. Valtiolta oli luvassa Aalto-yliopistolle säätiövaroja 500 miljoonaa euroa, mikäli yliopisto saisi hankittua ulkopuolista rahaa 200 miljoonan euron verran.

Opetusministerinä toiminut Sari Sarkomaa asetti uudelle innovaatioyliopistoprojektille valmistelutyötä ohjaavan johtoryhmän heinäkuussa 2007 ja hallitus teki periaatepäätöksen yliopiston perustamisesta marraskuussa. Uusi yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta. Virallinen nimi yliopistolle valittiin 29.5., jolloin yliopisto sai nimekseen Aalto-korkeakoulu kunnianosoituksena Alvar Aallolle. Nimi vaihdettiin kuitenkin yliopistolain uudessa luonnoksessa Aalto-yliopistoksi.

Perustamisen taustaa

Suomessa alettiin toteuttaa 2000-luvulle tultaessa toimenpideohjelmaa, joka tähtäsi korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen valtakunnallisella tasolla. Tuolloin Suomessa oli 11 paikkakunnalla yhteensä 21 korkeakoulua tai yliopistoa sekä 24 paikkakunnalla sijaitsevat 31 ammattikorkeakoulua, jotka oltiin perustettu 1990-luvulla. Nuorten ikäluokkien pienenemisen ja Suomen vahvan kaupungistumisen jatkuessa tämä määrä korkeakouluja nähtiin liian suurena. Aalto-yliopistoa lähdettiin luomaan erilaisilla työnimillä, kuten Huippuyliopisto ja Innovaatioyliopisto.

Aalto-yliopisto pyrkii tutkimusyliopistona saavuttamaan maailmanluokan tason toiminta-alueillaan. Useilla avainalueillaan yliopisto onkin saavuttanut sijoituksia maailman 200 parhaan yliopiston joukossa. Alle 50-vuotiaiden yliopistojen joukossa Aalto-yliopisto on arvioitu vuonna 2017 maailman 7. parhaaksi yliopistoksi. Kokonaistilastoissa Aalto-yliopisto on sijoittunut esimerkiksi vuonna 2015 tehdyn Shanghain Jiao Tong -yliopiston laatimassa rankingissa maailman 500 parhaan yliopiston joukkoon. Times Higher Education -luokittelussa vuonna 2016 Aalto sijoittui maailmanlistalla 300 parhaan yliopiston joukkoon ja Euroopassa 130 parhaan joukkoon.

Ylioppilaskunta

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY aloitti toimintansa samaan aikaan Aalto-yliopiston kanssa 1. tammikuuta 2010. Tuolloin Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta TKY ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta KY yhdistyivät Aalto-ylioppilaskunnan ylioppilaskunnaksi. AYY:n jäseniä ovat kaikki alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon opiskelijoiksi otetut Aalto-yliopiston opiskelijat (paitsi tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat).

AYY:n perustamisvaiheessa aiheutui erimielisyyksiä muun muassa ylioppilaskuntien jäsenmäärien ja opiskelijakohtaisten varallisuuksien suurista eroista. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) vastusti opetusministeriön ja kahden muun ylioppilaskunnan kantaa ylioppilaskuntien varallisuuden jättämisestä sellaisenaan uudelle ylioppilaskunnalle. Lopulta KY päätyi lahjoittamaan omaisuuttaan pois noin 45 miljoonan euron arvosta kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle ja yhdistykselle.