Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto perustettiin vuonna 1640, mikä tekee siitä Suomen vanhimman tiedekorkeakoulun. Ruotsinkieliseltä nimeltään Helsingfors universitet oleva yliopisto on myös opiskelijamäärältään Suomen suurin, sillä yliopistossa opiskelee noin 35 000 opiskelijaa, jonka lisäksi yliopiston neljällä kampuksella, keskustassa, Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä sekä sen lukuisilla tutkimuslaitoksilla ja yksiköillä ympäri Suomea työskentelee vajaat 4 000 tutkijaa ja opettajaa. Helsingin yliopistosta väittelee vuosittain noin 450 tohtoria.

Helsingin yliopiston tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, mikä tekee siitä Suomen ainoan kaksikielisen tiedeyliopiston. Helsingin yliopisto on sijoittunut parhaiten suomalaisista yliopistoista erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Helsingin yliopisto on ainoa suomalainen yliopisto, joka kuuluu kansainväliseen Euroopan tutkimusyliopistojen liittoon. Vuonna 2017 tehdyssä Shanghain yliopistovertailussa Helsingin yliopisto sijoittui 56. sijalle ollen samalla ainoa suomalainen yliopisto listauksen maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Samana vuonna laaditussa Times Higher Education -luokittelussa se sijoittui Euroopan yliopistojen sijalle 31.

Helsingin yliopiston suora edeltäjä oli vuonna 1640 perustettu Kuninkaallinen Turun Akatemia, jonka opetuskielenä oli ainoastaan latina. Sen neljä kantatiedekuntaa olivat filosofinen, teologinen, oikeustieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta.

Tiedekunnat ja kampukset

Helsingin yliopistossa on nykyään yksitoista tiedekuntaa ja neljä pääkampusta. Viikin kampusalueella toimivat bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta.

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 2004. Tiedekunnassa voi opiskella esimerkiksi biokemiaa, biologiaa ja ympäristöekologiaa. Vuonna 1902 perustettu maatalous-metsätieteellinen tiedekunta tunnettiin vuonna 1640 perustetun filosofisen tiedekunnan maanviljelys-taloudellisena tiedekuntaosastona. Farmasian tiedekunta perustettiin vuonna 2004, mitä edelsi farmasian laitos, joka toimi osana lääketieteellisen tiedekunnan fysiologisen kemian ja farmakologian laitosta. Eläinlääketieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1995, mitä ennen eläinlääkäreitä koulutettiin itsenäisessä Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa.

Senaatintorin ja Kaisaniemen väliselle alueelle levittäytynyt keskustakampus toimii yliopiston keskipisteenä. Siellä sijaitsevat Kansalliskirjaston lisäksi humanistinen, teologinen, oikeustieteellinen sekä valtiotieteellinen tiedekunta.

Humanistinen tiedekunta on Helsingin yliopiston suurin tiedekunta ja samalla Suomen suurin ja vanhin humanistinen tiedekunta. Se on myös Suomen monipuolisin tiedekunta tieteenalarakenteeltaan ja oppiainevalikoimaltaan. Tiedekunta on perustettu nykyisessä muodossaan 1992. Teologinen tiedekunta on perustettu vuonna 1640 ja se on Suomen suurin ja vanhin teologinen tiedekunta. Myös oikeustieteellinen tiedekunta on perustettu samana vuonna. Valtiotieteellinen tiedekunta sisältää yliopiston yhteiskuntatieteelliset laitokset. Se perustettiin vanhemmista osastoista ja professuureista heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945.

Meilahden kampuksella toimivat lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden keskuskirjasto sekä tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsinki. Lääketieteellinen tiedekunta on perustettu vuonna 1640, ja se on ainoa oppilaitos Suomessa, joka antaa lääketieteen opetusta ruotsin kielellä. Opiskelijoita tiedekunnassa on yhteensä 2 500.

Kumpulan kampuksella sijaitsee valtaosa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan toiminnoista. Tiedekunta perustettiin vuonna 1992, ja sitä edelsi entisen filosofisen tiedekunnan vuonna 1853 perustettu fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto. Kumpulassa toimivat myös muun muassa fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio sekä Ilmantieteen laitos ja Merentutkimuslaitos.

Erillislaitokset ja muut yksiköt

Yhdentoista varsinaisen tiedekunnan lisäksi Helsingin yliopistoon kuuluu useita itsenäisiä laitoksia ja tutkimuskeskuksia sekä Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto. Helsingin yliopistolla on yksiköitä ja toimintaan kahdellakymmenellä muulla suomalaisella paikkakunnalla pohjoisimmasta Kilpisjärven biologisesta asemasta Enontekiöllä aina eteläisimpään Tvärminnen eläintieteelliseen asemaan Hankoniemessä. Muut Helsingin yliopiston tutkimusasemat ovat Lammin biologinen asema, Hyytiälän metsäasema, Värriön tutkimusasema sekä Viikin opetus- ja tutkimustila.

Kirjastojen ja tutkimuskeskusten lisäksi Helsingin yliopistoon kuuluu lukuisia muita erillislaitoksia, kuten Aleksanteri-instituutti, avoin yliopisto, biotekniikan instituutti, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, kielikeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, joka sisältää kasvitieteellisen puutarhan ja luonnontieteellisen museon, neurotieteen tutkimuskeskus, seismologian instituutti, Svenska socia- och kommunalhögskolan, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, tietotekniikkakeskus, Tutkijakollegium ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT.