Maailmanluokan yliopisto Harvard tarjoaa opiskelijoilleen valtavirrasta poikkeavia opetusmenetelmiä

Maailman kärkilistoilla oleva Harvardin yliopisto perustettiin vuonna 1636 ja on Yhdysvaltojen vanhin ja yksi arvostetuin yliopisto. Harvardista onkin historian saatossa valmistunut monta menestyjää kuten kahdeksan maan presidenttiä, joista edellisin on Barack Obama, sekä noin 62 miljardööriä, kuten Facebookin perustaja Mark Zuckerberg. Mutta mikä tekee Harvardista sitten niin erityisen muihin yliopistoihin verrattuna?

Syyt ovat lukuisat. Ensinnäkin mahdollistaa tämä jättikokoinen yliopisto vuosittain suuren määrän opiskelijoita. Harvardiin mahtuu noin 6700 kanditason opiskelijaa, johon sisältyy 46 tutkintoa ja 15 250 maisteritason opiskelijaa sisällyttäen 134 tutkintoa ja lopuksi vielä 32 erilaista tohtorin tutkintoa. Näin ollen yliopisto kykenee tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle juuri häntä kiinnostavia tieteenaloja. Joten jos kiinnostuksen kohteesi on esimerkiksi niinkin erikoinen aihe kuin keksiajan noituus, tarjoaa Harvard tieteitä myös tästäkin aiheesta. Tämän lisäksi Harvard käsittää mielettömän määrän resursseja. Yliopistolla on koko maailman suurin yksityisesti omistettu kirjasto, sisällyttäen 88 kilometriä kirjahyllyä, johon mahtuu noin 17 miljoonaa kirjaa. Yliopistolla on myös veljeskuntajärjestöjä, kuten Phi Beta Kappa, joiden kautta hyvin suorittaneiden opiskelijoiden suorituksia palkitaan ja mahdollistaa vuosittaisia tuhansien dollareiden lahjoituksia opiskelijoilleen. Harvard tarjoaa kuitenkin muista yliopistoista verrattuna aivan omanlaisen opetustyylin, nimeltä case-menetelmä. Tämä menetelmä tarjoaa opiskelijoille käytännönkokemusta omasta tieteenalasta, sillä case-menetelmän avulla opiskelija pääsee käyttämään osaamistaan käytännönläheisesti ratkoen aitoja tämän hetken ilmiöitä. Tämän menetelmän ensisijainen tehtävä on toisin sanoen harjaannuttaa opiskelijan kykyä käyttää osaamistaan käytännöllisesti. Toisin kuin muissa yliopistoissa, kannustetaan Harvardissa opiskelijaa tutustumaan myös tieteisiin oman tiedekuntansa ulkopuolelta. Tämä, jos jokin tekee Harvardista ainutlaatuisen. Jokainen, joka ei ole suorittanut yliopistotutkintoaan juuri Harvardissa on varmasti jossain vaiheessa opinnoissaan toivonut oppiaineita myös oman tiedekuntansa ulkopuolelta. Joidenkin professoreiden mukaan ovat länsimaalaiset yliopistot jämähtäneet kiinni ikivanhaan koulutusjärjestelmään. Vanha järjestelmä ei huomioi muuttuvaa globaalia maailmaa, jossa monen tason ongelmat liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa, jolloin osaaminen monista tieteenaloista parantaa hahmottamaan ja ymmärtämään moniselitteisiä ja vaikeita globaalin maailman ilmiöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos olet valtiotieteiden opiskelija, ei sinulla ole oikeutta suorittaa yhtäkään humanistisen tiedekunnan kurssia. Toista on kuitenkin Harvardissa. Sitten 2008 on kanditason tutkintoon jopa vaadittu vähintään kahdeksan kurssia oman tieteen ulkopuolelta, kuten kulttuurin oppiaineita, empiirisiä ja matemaattisia aineita, sekä globaaliuutta käsitteleviä aineita. Tästä syystä opiskelija omaakin laajan osaamistason, kyeten ymmärtämään ja kytkemään monen tason ongelmia monesta eriävästä näkökulmasta. Ehkä tämä on yksi syy miksi Harvardista valmistuneet menestyvät hyvin työelämässä.

Harvardin tulevaisuuden näkymät

Vuosi 2017 oli poikkeuksellinen vuosi Harvardissa, sillä tuona syksynä Harvardissa aloittavat opiskelijat olivat enemmistöltään etnistä vähemmistöä. Vaikka Harvard markkinoikin yliopistoaan esittämällä sen mahdollistavan opiskelupaikan jokaiselle sinne haluavalle, on realiteetit kuitenkin toista. Yksi lukukausi kustantaa opiskelijalle noin 38 000 dollaria. Vaikka Harvard ei tosin laskuta osallistumismaksua opiskelijoilta, joiden perheiden vuositulo alittaa 60 000 dollaria, on tämä pieni lohtu korkeiden lukukausimaksujen edessä. Yhdysvalloissa yliopistotutkinto maksaa keksimäärin noin 167 000 dollaria, joka näin ollen katkaisee monen työväenluokkaisen Harvard unelman. Kuitenkin on CNBC:n mukaan tilanne vielä kurjempi tulevaisuudessa. Arvion mukaan tulee yhdysvaltalaisen keksimääräisen tutkinto kustantamaan tänä vuonna syntyneille noin 500 000 dollaria, jolloin tutkinto tulee tulevaisuudessa jäämään turhaksi unelmaksi myös monelle keskiluokkaiselle.

Harvardin tulevaisuuden näkymät

Tällä hetkellä Harvardin myöntää kuitenkin huimia avustuksia ja lainoja opiskelijoilleen, sillä yliopisto avustaa opiskelijoitaan vuosittain noin neljälläsadalla miljoonalla dollarilla. Jotta jo Yhdysvalloissa oleva eriarvoistuminen ei lähtisi kasvamaan entisestään, on toivottava, että CNBC: n arviot eivät osu oikeaan. Sillä ainoastaan, kun keskiluokka kukoistaa, kukoistaa myös koko yhteiskunta.