Opettajan ammatti

Opettajan ammattiin eri aloille valmistutaan tavallisesti yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Opettajalta edellytetään yleissivistävän koulutuksen lisäksi ylempää korkeakoulututkintoa. Koulutukseen haettaessa huomioidaan hakijan soveltuvuus alalle opiskelijavalintojen yhteydessä. Perinteisesti opettajan työ on nähty tiedon jakamiseksi, mutta viime vuosien aikana se on muuttunut oppimisen ohjaamiseksi. Vaikka oppilaiden ikä ja erilaisten opetusryhmien koot saattavatkin vaihdella suuresti, on opettamisella kuitenkin aina omat opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Opettaja tekee muutakin kuin pelkkää opetustyötä. Sen lisäksi hän suunnittelee opetusta ja toimii yhteystyössä opiskelijoiden lisäksi myös mahdollisesti oppilaiden huoltajien sekä erilaisten muiden kasvatusalan työntekijöiden kanssa.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen parissa Suomessa työskentelevät ovat ammattinimikkeeltään yleensä lastentarhanopettajia. He toimivat 1–6 vuoden ikäisten lasten parissa päiväkodin opettajina tai päiväkodin johtajina. Jotkut lastentarhanopettajat työskentelevät myös kuntien sosiaalitoimiston tai peruskoulun työympäristössä perhepäivähoidon ohjaajina tai esiopettajina. Lastentarhanopettajien tehtäväalueena on kasvatus- ja opetustyön järjestäminen päiväkodissa. Tavoitteena tässä työssä on tukea ja ohjata lasten kasvua ja kehitystä. Lastentarhanopettaja laatii myös lapsiryhmän tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä lapsen tarpeisiin soveltuvasti ja vastaa suunnitelman toteuttamisesta.

Lastentarhanopettajaksi opiskellaan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa suoritettavan kasvatustieteen kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Pääaineena kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa on kasvatustiede painottuen varhaiskasvatukseen. Peruskoulun esiopetusta antavalla opettajalla on oltava luokanopettajan kelpoisuus.

Lastentarhanopettajan työhön sisältyy lasten hoito, opettaminen ja kasvatus. Lapsille tarjotaan monipuolisesti mahdollisuuksia oman persoonallisuutensa kehittämiseen leikin ja opetuksen avulla. Esiopetuksen keskeisenä tarkoituksena on innostaa lapsia oppimaan oman kiinnostuksensa mukaisia uusia asioita. Lastentarhanopettaja toimii vanhempien tukena lasten kasvattajana.

Perusopetus

Perusopetus Suomessa jakautuu kahteen vaiheeseen, peruskoulun alaluokkiin (1–6) ja yläluokkiin (7–9). Alaluokkien opetus on normaalisti luokkamuotoista, jolloin yksi luokanopettaja opettaa kaikkia tai suurinta osaa oppiaineista. Luokanopettajat ovat tyypillisesti koulutukseltaan kasvatustieteen maistereita.

Yläluokkia peruskoulussa opetetaan aineenopettajajärjestelmässä. Opettajilla on yleensä ylempi korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen opinnot opettamissaan aineissa sekä kasvatustieteen aineopinnot tai aineenopettajan pedagogiset opinnot. Yläluokkien opettajat toimivat yleensä lehtorin virassa. Peruskoulun yläluokilla toimii myös oppilaanohjaajia, jotka ovat normaalisti aineen- tai luokanopettajia, joilla on oppilaanohjaajan koulutus, tai kasvatustieteen maistereita, joilla on varsinainen oppilaanohjauskoulutus.

Peruskoulussa tarjotaan myös erityisopetusta, jonka opettamiseen vaaditaan yleensä erityispedagogiikan opintoja. Opettajat ovat tavallisesti kasvatustieteen maistereita, joilla on myös luokanopettajan pätevyys. Aiemmin sosiaalitoimen antama kehitysvammaisten erityisopetus on myös nykyään siirtynyt perusopetuksen piiriin.

Toinen aste ja korkea-aste

Toisen asteen oppilaitoksia Suomessa ovat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Ammatillisissa oppilaitoksissa on sekä ammattiaineiden opettajia että yhteisten aineiden opettajia. Ammattiaineiden opettajien pätevyysvaatimuksena on joko yliopistotutkinto tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto opetettavalta alalta. Ellei alalla voi suorittaa vastaavaa korkeakoulututkintoa, opettajalla on oltava alalla korkein mahdollinen ammatillinen tutkinto, joka voi olla esimerkiksi erityisammattitutkinto. Ammatillisen oppilaitoksen opettajan pätevyyteen vaaditaan myös oman opetusalan työkokemusta sekä pedagogiset opinnot ammatillisen opettajan alalta. Yhteisten aineiden opettajan pätevyyden ammatillisessa oppilaitoksessa vastaavat pääosin lukion aineenopettajan pätevyyksiä.

Lukion aineenopettajan pätevyysvaatimuksena on vähintään ylempi korkeakoulututkin opetettavan aineen alalta. Lukion opettajat ovat päteviä opettamaan myös peruskoulussa. Nykyään peruskoulun ja lukion aineenopettajia ei kouluteta erikseen, vaan opettajalla on valmistuessaan pätevyys toimia sekä peruskoulun yläluokkien että myös lukion aineenopettajana.

Yliopistoissa opettamiseen ei vaadita pedagogista pätevyyttä, vaan opettajat valitaan tavallisesti tutkimuksellisten ansioiden perusteella. Uuden yliopistolain mukaan yliopistot säätävä omissa johtosäännöissään henkilöstön kelpoisuudesta ja tehtävien nimikkeistä ja pätevyysvaatimuksista. Opetustehtävissä voi toimia muun muassa yliopistonopettajia, lehtoreita, tutkijalehtoreita, tutkijakoulutettavia tai professoreita. Ammattikorkeakoulujen tuntiopettajien pätevyysvaatimukset ovat pääosin samat kuin lukion opettajilla.