PISA-tutkimus

Suomi on ollut usein esillä menestyksensä ansiosta niin kutsutun PISA-tutkimuksen tiimoilta. PISA, joka on lyhenne sanoista Programme for International Student Assessment, on OECD:n teettämä maailmanlaajuinen tutkimus OECD:n jäsenmaissa sekä muissa maissa, jonka tarkoituksena on arvioida opetusjärjestelmiä mittaamalla 15-vuotiaiden koululaisten kyvykkyyttä matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa. Ensimmäisen kerran PISA-tutkimus toteutettiin vuonna 2000, jonka jälkeen se on toistettu aina kolmen vuoden välein. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota vertailukelpoista dataa, että maat pystyvät kehittämään opetuskäytäntöjään ja tuloksiaan. PISA-tutkimuksessa mitataan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa ongelmanratkaisukykyä.

PISA-tutkimuksen vaikutukset

PISA-tutkimuksen ja muiden vastaavien oppilaiden tietoja ja ongelmanratkaisutaitoja mittaavien tutkimusten tuloksia käytetään yhä enemmän apuna päätöksenteossa ja suunnittelussa, kun pohditaan opetuksen kehittämistä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Muihin standardoituihin tutkimuksiin verrattuna PISA-tutkimuksella on ollut tarkoitus tarjota laajemmassa viitekehyksessä kansallisten opetuksen tasoa mittaavien tutkimusten tuloksia ja tarjota niiden tarkastelemiseksi yhteisen kansainvälisesti hyväksytyn kehysrakenteen. Tutkimalla oppilaiden suoriutumista opetuksen ja muiden tekijöiden pohjalta pystytään löytämään parempaa näkemystä siitä, mihin suoritusten erot eri maiden oppilaiden välillä pohjautuvat.

Ennen 1990-lukua vain harvat eurooppalaiset maat tekivät kansallisia testejä oppilaiden koulutustason mittaamiseksi. 1990-luvulla kymmenen Euroopan maata ja aluetta otti käyttöön standardoidun testauksen, ja kymmenen muuta maata seurasi samoissa jalanjäljissä 2000-luvun alkupuolella. Sittemmin lähes kaikissa Euroopan maissa on otettu käyttöön kansalliset testit koululaisten osaamisen arvioimiseksi.

Testaaminen

PISA-tutkimuksessa testattavat oppilaat ovat iältään vähintään 15 vuotta ja 3 kuukautta ja enintään 16 vuotta ja 2 kuukautta testausjakson alussa. Oppilaiden opiskeluvuotta koulussa ei oteta huomioon, eikä tutkimuksessa testata kotikoulutuksen saaneita oppilaita, vaan ainoastaan normaalisti koulussa opiskelevia nuoria. Että OECD:n vaatimukset tulevat täytetyksi, jokaisen maan täytyy muodostaa tutkimukseen vähintään 5 000 oppilaan otanta. Pienissä maissa, kuten Islannissa ja Luxemburgissa, testataan koko ikäryhmä. Vastaavasti noissa väkiluvultaan suuremmissa maissa testataan huomattavasti suurempi otanta oppilaista, että vertailu muihin alueisiin on mielekkäämpää.

Kaikki testiin osallistuvat oppilaat suorittavat testin kahdessa tunnin aikana ja vastaavat siihen kirjoittamalla käsin. Osa testistä on monivalintatehtäviä ja joihinkin kysymyksiin vaaditaan kattavampia vastauksia. Koko testimateriaalin laajuus on kuusi ja puoli tuntia, mutta yksittäisiä oppilaita ei testata kaikilla testin osa-alueilla. Kun oppilaat ovat suorittaneet varsinaisen kognitiivisen testin, heidän täytyy vastata vielä noin tunnin mittaiseen kyselyyn taustatiedoistaan, jotka koskevat esimerkiksi opiskelumenetelmiä, motivaatiota ja perhesuhteita. Lisäksi koulun rehtori täyttää kyselyn koulua koskien.

Tulokset

Kaikki PISA-tulokset arvioidaan maittain. Viimeisimmissä PISA-tutkimuksissa on tarjottu alueellisia tuloksia joidenkin maiden kohdalla. Yleensä eniten mielenkiintoa julkisuudessa herättää pelkästään tulosten painotettu keskiarvo eri maiden kohdalla ja maiden sijoittuminen tulosten mukaan toisiinsa nähden. Viralliset tulokset sisältävät lisäksi maiden tulosten välisiä ristiintaulukointeja, joiden tarkoitus on selvittää, onko maiden väliset tuloserot tilastollisesti merkittäviä.

PISA-tutkimuksen tulokset koostuvat erikseen matematiikasta, luonnontieteistä ja lukemisesta, eikä PISA tarjoa näistä koostettua kokonaistulosta. Monet ulkopuoliset tahot kuitenkin yleensä kokoavat testitulokset yhteen ja koostavat näiden perusteella tuloslistauksen maiden kokonaistuloksista. Monet viralliset tahot käyttävät usein näitä analyysejä arvioidakseen opetuksen tasoa testausjaksolla.

Vuoden 2015 PISA-testin tulokset julkaistiin 6. joulukuuta 2016. Tuolloin Singapore oli kärjessä kaikissa kolmessa testattavassa osa-alueessa. Suomi sijoittui matematiikassa sijalle kolmetoista, luonnontieteissä sijalle viisi ja lukemisessa sijalle neljä. Suomi sijoittui ensimmäisissä PISA-testeissä toistuvasti kärkisijoille kaikissa kolmessa osa-alueessa, mutta alkoi tippua niissä kaikissa vuoden 2012 testin jälkeen. Tuolloin Suomi oli vielä kokonaistuloksissa parhaiten menestynyt eurooppalainen maa. Vuoden 2015 testissä selvisi, että ero suomalaisten tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa ongelmanratkaisutilanteessa oli maailman suurin.