Suomalaiset yliopistot ja niiden historia

Suomen koulutusjärjestelmän korkein koulutustaso on niin kutsuttu korkea-aste. Korkea-asteen koulutukseen sisältyy ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutus. Yliopistot ovat tieteellisestä tutkimusta tekeviä laitoksia, jotka tarjoavat korkeinta tieteellistä opetusta. Perinteisesti yliopistoihin on kuulunut neljä tiedekuntaa, teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta sekä filosofinen tiedekunta, mutta nykyään tiedekuntien määrä voi olla huomattavasti laajempi. Yliopistojen tiedekuntia ovat muun muassa matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, teknillinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja kauppatieteellinen tiedekunta.

Korkeakoulut ja yliopistot

Aiemmin suomalaisia oppilaitoksia kutsuttiin korkeakouluksi, ellei opetus kattanut vähintään neljää tiedekuntaa. Kun ammattikorkeakoulut vakinaistettiin Suomessa, sana korkeakoulu saattoi tarkoittaa sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja. Moni entisistä korkeakouluista vaihtoi tämän jälkeen nimensä yliopistoksi. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta tuli uudistuksen myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Valtioneuvoston asetuksen mukaan korkeakouluiksi määritellään ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä niitä vastaavat korkeakoulut määritellään yliopistoiksi.

Yliopistoilla on autonominen itsehallinto. Päätehtävänä yliopistolla on tieteellisen tutkimuksen suorittaminen ja tähän perustuvat korkean tieteellinen opetus. Tutkimustehtävä on vastaava kuin tieteellisellä akatemialla. Yliopistoilla on ollut 2000-luvulta lähtien tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen lisäksi kolmantena tehtävänä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Yliopistojen opetus tapahtuu tavallisesti luentojen ja seminaariharjoitusten muodossa. Teknillisillä ja taiteellisilla aloilla on myös omia alanmukaisia harjoitustöitä ja tehtäviä. Opintoihin kuuluu myös usein pakollinen työharjoitteluvaihe, varsinkin ammattiin valmistavissa opinnoissa.

Yliopistojen historiaa

Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman vanhin yhä toiminnassa oleva yliopisto on Marokossa sijaitseva Al-Karaouinen yliopisto, jonka ”Kaikkien lasten äiti” Fatima al-Fihri perusti vuonna 859. Al-Karaouinen yliopisto keräsi runsaasti Euroopan oppineita matematiikan opetuksen pariin jo ennen arabialaisten numeroiden ja nollan leviämistä käyttöön Euroopassa. Tämä yliopisto on toiminut mallina useille vanhimmille eurooppalaisille yliopistoille. Ensimmäisenä länsimaalaisena yliopistona voidaan nähdä Platonin perustama filosofikoulu Akatemia.

Eurooppalainen yliopistolaitoksen esikuvaksi nousi vuonna 1150-luvulla perustettu Pariisin yliopisto neljän tiedekuntansa kanssa. Tähän vaikutti myös lääketieteen opetuksen järjestäytyminen Salernossa 800-luvulla, lainopin opiskelijoiden liittyminen yhteen Bolognassa vuonna 1088 sekä pariisilaisten jumaluusopin opettajien pyrkimys kirkollisesta vallasta vapautumiseen.

Pariisin lisäksi ensimmäisiä keskiaikaisia eurooppalaisia yliopistoja olivat vuonna 1167 perustettu Oxford ja vuonna 1209 perustettu Cambridge Englannissa sekä saksalaisten vuonna 1348 Prahaan perustama Kaarlen yliopisto, jossa keskiajalla opiskeli muun muassa suomalaiset piispat Maunu Tavast ja Bero Balk ennen uskonpuhdistuksen katkaisemaa yhteyttä. Pohjoismaissa ensimmäisiä yliopistoja olivat vuonna 1425 toimintansa aloittanut Lundin yliopisto ja vuonna 1477 perustettu Uppsalan yliopisto sekä seuraavana vuonna perustettu Kööpenhaminan yliopisto. Nykyisen Suomen alueen ensimmäinen yliopisto oli vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia.

Suomen yliopistot

1960- ja 1970-luvuilla Suomessa perustettiin yliopistolaitoksen laajentuessa runsaasti uusia yliopistoja. Suomessa on kuitenkin viime vuosikymmenten lukuisten yhdistämisten jälkeen tällä hetkellä toiminnassa viisitoista yliopistoa, jotka kaikki toimivat tätä nykyä itsenäisinä juridisina yksikköinä. Yliopistot jaotellaan tiedeyliopistoihin ja taideyliopistoihin. Ainoana puhtaasti taideyliopistona Suomessa toimii Kuopiossa, Helsingissä ja Seinäjoella opetusta antava Taideyliopisto. Yliopistot, jotka tarjoavat sekä tiede- että taideopetusta, ovat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lapin yliopisto.

Puhtaasti tiedeyliopistoja ovat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska handelhögskolan, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto sekä Åbo Akademi. Näistä kaksi yliopistoa ovat ruotsinkielisiä ja kolme kaksikielisiä. Kaikki muut yliopistot ovat julkisoikeudellisia yksiköitä, mutta Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto toimivat säätiöinä.

Entisiä Suomessa toimineita yliopistoja ennen oppilaitosten uudelleenjärjestämistä ja yhdistämistä olivat Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Svenska social- och kommunalhögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Turun kauppakorkeakoulu.