Suomen koululaitos

Suomalaisen koulutusjärjestelmän runko on jokaiselle pakollinen ilmainen peruskoulu, jonka kesto on yhdeksän vuotta. Tämän jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus valita vapaaehtoinen jatkokoulutus ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa, joka on luonteeltaan yleissivistävä ja johtaa jatko-opintoihin joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä korkeakoulutusta täydentää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä myös aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö.

Suomi on menestynyt erittäin hyvin erilaisissa kansainvälisissä perusopetuksen tasoa mittaavissa tutkimuksissa ja vertailuissa. Suomi on ollut kärkimaita esimerkiksi OECD-maissa joka kolmas vuosi toteutettavassa PISA-tutkimuksessa, jossa arvioidaan 15–16-vuotiaiden oppilaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa.

Suomalaiset ovat korkeasti koulutettu kansakunta, sillä jopa noin 70 prosenttia suomalaista on opiskellut jatkokoulutuksessa peruskoulun jälkeen ja merkittävä osa väestöstä suorittaa korkeakoulun. Suomessa tällä hetkellä käytössä oleva peruskoulujärjestelmä otettiin käyttöön 1970-luvulla, mitä ennen käytössä oli perusasteena kansakoulu, josta osa oppilaista siirtyi jo 10-vuotiaina oppikouluun, joka saattoi olla valtiollinen, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi kuulua korkeakouluopintoihin valmentava lukio sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu.

Perusasteen koulutus

Suomen koulutusjärjestelmän kolmesta koulutusasteesta ensimmäinen on yhdeksänvuotinen perusopetus eli peruskoulu. Tätä seuraa toisen asteen koulutus eli lukio ja ammattikoulut sekä korkea-asteen koulutus, joka sisältää ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot. Kaikilla koulutusasteilla on tarjolla myös aikuiskoulutusta.

Peruskoulu aloitetaan tavallisesti sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Peruskoulua edeltävänä vuotena kaikkien kuusivuotiaiden lasten täytyy vuoden 2015 asetuksen mukaan osallistua myös pakolliseen esiopetukseen, johon osallistui myös tätä aiemmin lähes kaikki lapset. Lapsi voi myös saada vuoden lisäaikaa kypsymistä varten, jos vanhemmat hakevat koulun aloittamisiän muutosta psykologisten testien perusteella. Vastaavasti läpsi voi aloittaa koulun jo 6-vuotiaana, mikäli sille on testien mukaiset perusteet. Kaikki 7–16-vuotiaat suomalaiset ovat lain mukaan oppivelvollisia, minkä vuoksi he ovat velvoitettuja osallistumaan peruskoulutukseen, elleivät vanhemmat hoida koulutusta jollain muulla tavalla.

Suomessa oli vuonna 2015 peruskouluja 2 397 kappaletta, joka oli 102 koulua vähemmän kuin edellisen vuoden tilastoissa. Oppilaitosten määrä on ollut laskussa koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 peruskouluja oli Suomessa vielä lähes 2 800 kappaletta. Opiskelijoita peruskouluissa vuonna 2015 oli yhteensä 526 800.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Peruskoulun jälkeen on mahdollista suorittaa toisen asteen opintoina lukio, ammatillinen koulutus tai näiden yhdistelmä. Ammatilliseen koulutukseen kuuluvat ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot.

Lukiokoulutus kestää tavallisesti kolme vuotta. Koulutus on luonteeltaan yleissivistävää ja valmistaa lukion lopuksi suoritettavaan ylioppilastutkintoon. Lukion suoritettuaan opiskelija voi hakea jatko-opintoihin korkea-asteen oppilaitoksiin tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Lukioita Suomessa oli vuonna 2015 yhteensä 350 kappaletta, mikä oli 16 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoita lukioissa oli tuolloin 113 100.

Ammatillisen perustutkinnon suorittamalla hankitaan perusammattitaito alalle sekä työelämässä tarvittava ammatillinen pätevyys. 120 opintoviikon laajuinen tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa, mutta aiemmat opinnot ja työkokemus voivat lyhentää tätä. Vuonna 2015 Suomessa oli 102 ammatillista oppilaitosta sekä näiden lisäksi joitain kymmeniä erilaisia ammatillisia erityisoppilaitoksia. Ammatillisen tutkinnon suorittavien määrä kasvaa vuosittain. Vuonna 2014 tutkinnon suoritti kaikkiaan 72 000 opiskelijaa. Suosituimmat alat ovat tekniikka, liikenne, liikunta sekä sosiaali- ja terveysala. Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi hakea mille tahansa alalle korkeakouluun.

Korkeakoulut

Korkea-asteen koulutusta saa Suomessa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen tarjoama opetus on käytännönläheistä ja vastaa työelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan 3,5–4,5 vuodessa. Ammattikorkeakoulututkinnon ja vähintään kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen voi suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Yliopistoissa opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Yliopistoissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä lisensiaatin ja tohtorin jatkotutkintoja.