Vaihto-opiskeluohjelmat ulkomailla ja kotimaassa

Vaihto-opiskeluohjelmien myötä toisen asteen tai korkea-asteen opiskelijat voivat opiskella ulkomailla jossain oppilaitoksensa yhteistyökoulussa. Vaihto-oppilaaksi lähteminen on paras tapa kehittää omaa kielitaitoaan ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. Termi vaihto-opiskelu tarkoittaa, että yhteistyöyliopisto ottaa vastaan opiskelijan, mutta se ei välttämättä tarkoita, että opiskelijoiden täytyisi etsiä oppilaitoksesta toista vastaavaa opiskelijaa, jonka kanssa vaihto suoritettaisiin.

Vaihto-oppilaat voivat elää isäntäperheen luona tai erikseen määrätyssä paikassa, kuten hostelissa, asunnossa tai opiskelija-asuntolassa. Vaihto-opiskeluohjelman kustannukset vaihtelevat kohdemaan ja oppilaitoksen mukaan. Vaihto-oppilasohjelmiin osallistuvat opiskelijat voivat rahoittaa vaihto-opiskeluaan muun muassa stipendien, lainojen tai tukien avulla.

Joustava opinto-oikeus (JOO) Suomessa

Vaihto-opiskelu vaatii yleensä ulkomaille matkustamista, mutta opiskeluvaihtoa voi tehdä myös kotimaassakin. Esimerkiksi Suomessa kaikki yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden sopimuksessa, jonka myötä perus- tai jatko-opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös muissa suomalaisissa yliopistoissa ja sisällyttää niitä tutkintoonsa. Joustavan opinto-oikeuden opiskelu on opiskelijalle itselleen maksutonta. Että opiskelija voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa JOO-opintoja jossain toisessa yliopistossa, hänen täytyy olla läsnäolevana omassa kotiyliopistossaan.

JOO-opintojen tarkoitus on oman kotiyliopiston opintotarjonnan tarkoituksenmukainen laajentaminen, valinnanmahdollisuuksien lisääminen ja opintojen etenemisten tukeminen. Opiskelija saa joustavan opinto-oikeuden avulla mahdollisuuden valita omaan tutkintoonsa soveltuvia opintoja myös toisten yliopistojen tarjonnasta ja pystyy näin hyödyntämään muidenkin yliopistojen erikoisaloja ja niiden asiantuntijoita.

Vapaa-ajan viettäminen JOO-opintojen aikana

Tenttiin lukemisen tai harjoitustöiden kirjoittamisen ohella on viisasta pitää välillä pieniä hengähdystaukoja, jotta aivot pääsevät irtautumaan samasta puuduttavasta aiheesta ja keskittyminen onnistuu paremmin taas myöhemmin opiskeluun. Opiskelijoiden taloudelliset tilanteet vaihtelevat, moni elää yksinomaan tukien varassa, toiset käyttävät opiskelulta jäävän ajan töissä käymiseen, näin myös vapaa-aikaan käytettävät varat vaihtelevat. Monien korkeakoulujen ylioppilaskunnat ja muut yhdistykset järjestävät usein erilaisia tapaamisia ja illanviettotilaisuuksia, joissa voi tutustua uuden oppilaitoksen muihin opiskelijoihin.

Uudessa kaupungissa kannattaa tutustua tietenkin myös itse kaupunkiin ja sen kulttuuriin. Useimmilla korkeakoulupaikkakunnilla on saatavilla runsaasti opiskelijatarjouksia esimerkiksi kulttuuripalveluihin. Opiskelijakortilla voi päästä edullisesti vaikkapa teatteriin, konsertteihin, museoihin tai saada alennusta paikallisten urheiluseurojen ottelulipuista. Monet oppilaitokset tarjoavat myös monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kampusalueellaan. Lisäksi esimerkiksi ELIXIA antaa opiskelijajäsenilleen alennusta kuukausimaksuista.

Joskus opiskelut vaativat niin paljon työtä, että kotoa tai opiskelija-asunnosta ei ole yksinkertaisesti aikaa poistua illan aikana muiden harrastusten pariin, varsinkin jos kampusalue sattuu sijaitsemaan kauempana keskustasta tai muista harrastepaikoista. Mutta jos kotoasi löytyy PC, PlayStation tai Xbox, voit heittää tenttikirjan hetkeksi sivuun ja opetella soittamaan kitaraa Rocksmith 2014 -pelin avulla tai rakentaa panssarivaunuja World of Tanksissa. Voit myös käydä strategiasotaa Travianissa tai kokeilla onneasi PokerStars Casinolla. Tärkeintä on kuitenkin muistaa sen jälkeen vielä hoitaa harjoitustyön tekeminen tai tenttiin lukeminen loppuun asti ajoissa.

Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkeakouluille

Eurooppalainen Erasmus-vaihto-ohjelma on koko Euroopan laajin vaihto-ohjelma korkeakouluopiskelijoille. Kaikista Euroopan korkeakouluista Erasmus-ohjelmassa on mukana nyt jo 90 prosenttia. Erasmus-ohjelma mahdollistaa vaihto-opiskelun sekä myös mahdollisuuden työharjoittelun suorittamiseen ulkomailla. Siihen voivat osallistua kaikki mukana olevat korkeakoulut ja yliopistot sekä niiden opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta. Vaihto-opiskeluohjelmalla on tarkoitus tukea eurooppalaisten korkeakoulujen liikkuvuutta ja yhteistyötä. Vaihto-oppilasohjelman on havaittu kehittävän opiskelijoiden kielitaitoa ja oman alan osaamista sekä osallistujien taitoja ja valmiuksia kansainvälisessä työelämässä toimimiseen.

Erasmus-ohjelmassa ovat mukana kaikki EU-maat, Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Unkari ja Viro. Näiden lisäksi verkostoon kuuluvat myös Norja, Islanti, Liechtenstein, Makedonia ja Turkki. Erasmus-ohjelman opiskelijavaihdot ovat pituudeltaan 3–12 kuukautta, ja niihin on mahdollisuus osallistua opintojen aikana yhden kerran. Opiskelijoilla on opiskelijavaihdon lisäksi mahdollisuus Erasmus-harjoitteluun. Opintoihin ulkomailla on mahdollista saada Kelan opintotukea sekä erillistä apurahaa, joka on tarkoitettu Erasmus-opintoihin.

Erasmus-vaihto-opintojen suorittaminen

Erasmus-ohjelmissa vaihto-opinnot voi monesti suorittaa myös englannin kielellä, mutta joskus kohdeyliopiston vaatimuksena on, että vaihto-ohjelmaan osallistuva opiskelija kykenee opiskelemaan myös kohdemaan kielellä. Tämän vuoksi korkeakoulut eivät pääsääntöisesti lähetä opiskelijoita vaihtoon sellaiseen kohdemaahan, jonka kieltä he eivät ole opiskelleet. Kohdemaan kieltä voi kehittää ennen vaihto-opiskelun alkua oman yliopiston järjestämillä kielikursseilla.

Kelalta voi hakea vaihto-opiskelua varten sekä opintorahaa että ulkomaan asumistukea. Erasmus-opiskelijat voivat hankkia useimpien vaihtoyliopistojen järjestämänä asunnon, joka saattaa olla esimerkiksi korkeakoulun omassa asuntolassa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus hakea asuntoa itsenäisesti. Kaikissa kohdemaiden korkeakouluissa ei ole välttämättä tarjolla samantasoista asuntoa kuin mihin Suomessa on totuttu. Asuntoja on tarjolla eri kokoisia ja tasoisia, opiskelija voi saada itselleen yksiön tai huoneen useamman henkilön soluhuoneesta opiskelija-asuntolasta.

Opiskelijavaihto toisen asteen oppilaitoksissa

Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden lisäksi myös ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevat voivat hakea ulkomaille opiskelijavaihtoon. Nykyään vaihto-opiskelu on erittäin suosittua myös toisella asteella. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista jopa joka kymmenes suorittaa osan opinnoistaan vaihto-oppilaana ulkomailla. Tyypillisesti opiskelijavaihtoon lähtevän on oltava täysi-ikäinen, joten vaihto soveltuu parhaiten kolmannen ja toisen vuoden opiskelijoille.

Vaihtojakso voi olla ulkomaisessa oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua, kansainvälistä työharjoittelua tai näitä molempia sisältää työssäoppimista ja opiskelua. Vaihtoon haluava opiskelija voi opiskelu- tai työpaikan itse, mutta helpointa on käyttää oman oppilaitoksen suhteita hyödyntämällä.

Tavallisesti toisen asteen oppilaitosten vaihtojaksot kestävät yhdestä kahteen kuukautta, mutta jaksot voivat olla myös tätä pidempiä tai lyhyempiä. Opiskeluvaihto voi kestää ulkomailla vaikka kokonaisen opintovuoden ajan. Toisen asteen opiskelijavaihdossa vaihto-oppilas asuu usein isäntäperheessä, jossa hän osallistuu perheen paikalliseen arkeen ja tutustuu tapoihin ja kulttuuriin. Isäntäperhe tukee myös uuteen maahan tutustumisessa ja antaa tärkeää apua vaihtojakson aikana. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tavoitteena vaihtojakson aikana on tutustua vieraaseen kulttuuriin, tavata erilaisia ihmisiä ja kehittää kielitaitoa.