Opiskelenko Suomessa vai ulkomailla

Opiskelenko Suomessa vai ulkomailla

Taas tänä keväänä moni nuori tekee tärkeän päätöksen ja haluaa jatkaa opiskeluja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Mielessä jyllää monenlaiset kysymykset. Haluanko oikeustieteelliseen, kauppakorkeakouluun tai lääkäriksi vai onko lapsuuden haaveeni biologi tai opettaja vielä se, joka kiinnostaa. Tietysti koulumenestys vaikuttaa valintaan. Kun ala on valmiiksi mietittynä on valittava opiskelupaikka. Osa on tiennyt jo lapsesta asti, mitä haluaa tehdä isona ja laittaa hakupapereita ympäri maata, jotta mahdollisuus päästä haluamalle alalle on todennäköisempää. Osa miettii valintaa käytännöllisesti ja hakee oman kaupungin yliopistoon. Voi asua kotona ja elämänmuutos ei ole kovin suuri. Osa ei ole vieläkään varma, mitä haluaa opiskella ja tutkii eri yliopistojen mahdollisuuksia. Suomessa opiskelu yliopistoissa suomalaisille on edelleen ilmaista ja tukia ja opintolainoja on saatavilla eli periaatteessa nykyään kaikilla on mahdollisuus opiskella.

Kiinnostaako ulkomailla opiskelu?

Suomessa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakijoista vain noin kolmannes hyväksytään opiskelemaan ja tietyille aloille (esim. lääketiedettä opiskelemaan) hakijoita on niin paljon, että moni harkitsee ulkomaille opiskelemaan lähtemistä. Toki osalle myös ulkomailla opiskelu on haave ja moniin ulkomaisiin korkeakouluihin on kovat pääsyvaatimukset. Jos harkitsee ulkomailla opiskelua kannattaa miettiä vaihtoehtoja eli ei ole pakko suorittaa kaikkia opintoja ulkomailla vaan esim Erasmus+ ohjelma mahdollistaa puolen vuoden tai vuoden vaihdon Euroopan Unionin maissa. Ohjelma on siinä mielessä kätevä, että asunto ja esim. lennot järjestetään ohjelman kautta. Jos haluaa suorittaa koko korkeakoulututkinnon ulkomailla siihen, on varattava monesti mittavaa investointia esim. Amerikan ja Britannian yliopistoissa opiskelu on kallista. Brexit on myös muuttanut ulkomaisten (Euroopasta tulevien) opiskelijoiden yliopisto maksuja eli kannattaa selvittää kaikki mahdolliset uudet säännökset, jos haaveena on vaikkapa Oxfordin yliopisto. EU suunnittelee jo yhtenäistä koulutusohjelmaa ja yrittää kasvattaa kaiken aikaa koulutusyhteistyön rahoitusta ja Euroopassa on muitakin hyviä yliopistoja kuin Oxford ja Cambridge. Ranskassa Pariisin yliopisto, Espanjassa Madrid ja Barcelona, Portugalissa Lissabon, pohjoismaiden yliopistoja unohtamatta. Vielä nyt moni näistä on maksullinen sekä paikallisille että muille, mutta tukia voi etsiä ja saada. 

Yliopistot

Yliopistot

Jos haluaa opiskelemaan maailman parhaisiin, Euroopan parhaisiin tai Suomen parhaisiin yliopistoihin voi tutkia ja vertailla Yliopisto Ranking -listoja. Vuosittain Aasiassa tehdään Shanghain Yliopisto Rankingit, ARWU, jossa 1000 yliopistoa ympäri maailmaa laitetaan paremmuusjärjestykseen. Brittien tekemässä yliopistovertailussa QS World University Rankings -listalle mahtui viime vuonna myös 9 Suomen yliopistoa. Kaikkiaan listalle oli hyväksytty 1002 maailman huippu yliopistoa. Times Higher Education World University Rankings (THE) listalla vuonna 2020 oli 1500 yliopistoa 93 maasta. Yliopistojen paremmuutta mittaavia listoja on nykyään monia. Niitä tehdään Aasian ja Britannian lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Hollannissa, jopa EU on tehnyt omia listojaan. Yliopistojen asettelu järjestykseen ei ole kovin helppoa. Esim. QS World University Rankings perustuu kuuteen mittariin, joilla jokaisella vielä erilaiset painoarvot ja Times Higher Education World University Rankings (THE) vertailee menestystä tutkimuksen, tiedonsiirron, opetuksen ja kansainvälisyyden alueilla. Jokavuotisissa arvioinneissa Amerikan yliopistoista Harvard ja Stanford ja Britanniasta Cambridge ja Oxford ovat kärkisijoilla useammissa vertailuissa. Suomen Yliopistoista Helsinki on 74. ARWU Ranking listalla ja muillakin listoilla Suomen parhain yliopisto.

Paremmuusjärjestykseen asettaminen varmasti vaikuttaa ihmisiin. Miten hienolta kuulostaa naapurin kertomana, että poika pääsi opiskelemaan Oxfordiin tai sisarenpoika opiskeli lakimieheksi Harvardissa. Listaukset tuovat mainetta ja kunniaa ja houkuttelevat opiskelijoita, mutta myös tutkijoita. Parhaat yliopistot pystyvät valitsemaan parhaiden joukosta parhaat opiskelijat ja professorit, jotka toivon mukaan myös saavat yliopistolle lisää meriittiä julkaisemalla artikkeleita tieteellisissä aikakauslehdissä ja tekemällä tutkimuksia ehkäpä vielä Nobelin arvoisia.

Avaako parhaassa yliopistossa opiskelu enemmän ovia kuin oman kaupungin yliopisto, se on varmasti meistä jokaisesta itsestä kiinni. Kansainvälinen tutkinto tai vaihto-ohjelma ulkomaille eivät välttämättä tuo sen parempia työmahdollisuuksia, kun suomalainen tutkinto, jollei ole nimen omaa ajatellut kansainvälistä uraa. Mutta kielitaito, erilaisten kulttuurien kohtaaminen, kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, selviytyminen ongelmatilanteissa ja monta hauskaa kokemusta varmasti auttavat eteenpäin elämässä ja muistuttavat, että paitsi että olemme suomalaisia olemme myös eurooppalaisia ja maailman kansalaisia.